Syksyn ensimmäinen kouluviikko

Opinnot ovat jatkuneet tälläkin suunnalla taas. Tai oikeastaan koko kesä meni enemmän tai vähemmän opintoihin liittyvien asioiden parissa. Kuten olen jo maininnutkin edempänä, opiskelen luontoalalla. Tällä viikolla kävimme niittämässä niittyä viikatteilla, halukkaat saivat kokeilla motorisoituja välineitä. Ei ollut ihan helppoa viikatteella niitäminen ensikertalaiselle (puhun nyt vain itsestäni), eikä viikatteitakaan saatu teroitettua huipputeräviksi. Oli ihan mukava kokeilla niittämistä, mutta ei siitä mitään lempipuuhaa tullut :D Etenkään kun koko ajan moottorikäyttöiset tehokkaammat välineet pärisivät siinä lähellä.

Niityn puronvarren mutkan takaa löytyi runsaasti rohtovirmajuurta (Valeriana officinalis) eli valeriaanaa, jota parin kanssaopiskelijan kanssa yritimme kerätä juurineen, mutta kun ei ollut mitään kunnollisia kaivuuvälineitä, jäivät kasvit keräämättä, koska juuret eivät käsin vetämällä irronneet. Ehkä ensi kerralla sitten. Valeriaanaa (juuria) käytetään mm. unilääkkeeksi, ja siitä on valmistettu mm. unilääkeuutosta, jota myydään apteekeissakin ilman reseptiä. Koska kyseessä on vahva rohdoskasvi, muista tutustua huolellisesti sen käyttöalueisiin ja ominaisuuksiin, kuten kaikkien muidenkin yrttien ja rohdoskasvien kohdalla. Ei pitkäaikaiseen eikä runsaaseen käyttöön. Voin tehdä valeriaanasta erikseenkin joskus postauksen. Kuva ei oikein hyvin kerro kasvin ulkonäköä, koska kukinta on jo ohi, mutta on suuntaa antava minkälaisesta kasvista on kyse.

Elokuinen rohtovirmajuuri eli valeriaana

Viikkoon kuului myös melomista kajakeilla ja inkkarikanooteilla, itse kokeilin inkkaria. En ole koskaan melonut, joten jännitin etukäteen melkoisesti. Hyvin se kuitenkin sujui, mentiin rauhallisesti rantoja pitkin, ja vettä oli alla ehkä vähän reilu puoli metriä :D Kuortanejärvi on matala aika pitkälle rannasta. Melottiin pari kilometriä kirkolle. Varusteina melontaliivit.

Kajakit ja inkkarikanootti

Lappajärvellä kävimme soutamassa 12 paikkaisella kirkkoveneellä. Kuvia ei valitettavasti ole, koska satoi senverran, etten ottanut kameraa mukaan. Tuulikin ihan kohtalaisesti, mutta jykevää kirkkovenettä se ei keinuttanut ollenkaan. Sadeasu ja kumisaappaat suojasivat hyvin kastumiselta, joten sade ei haitannut matkantekoa, eikä tunnelmaakaan. Soudettiin kylpylä Kivitipulta Lappajärven kirkkoon 4 km:n matka, ja sama sitten takaisinpäin. Varusteina pelastusliivit, opettajalla muitakin varusteita, kuten köyttä mukana. Että sellaiset reissut vesiteitse kirkkoon. Oli ihan hauska kokemus ajatellen siltäkin kannalta, kuinka ennen aikaan koko kylä lähti kirkkoon kirkkoveneillä.