Valmistuminen ja kesähommia

Hei pitkästä aikaa! Onpas yhtäkkiä vierähtänyt paljon aikaa, kesäkin oli välissä, samoin syksy, ja Samhain on ihan hetikohtapian. Minun kesä ja syksy on kuluneet osin opiskeluiden viimeistelyn parissa. Viimeinkin on tutkinto suoritettuna, eli tuore luonto-ohjaaja täällä terve :D Pari kuvaa Salamajärven kansallispuistosta viimeviikolta, jolloin oli minun ja muutaman muun kanssaopiskelijan valmistujaiset ja teimme pienen valmistujaisretken. Kuvat Koirasalmen läheltä, ennenkuin ipuhelimeni otti ja sammui taas mukakylmän sään vuoksi:

Pieni Koirajärvi oli jäässä

Nämä on tuttuja maisemia, täällä on aina syksyllä ja kevättalvella ollut kouluviikko, ja vähän muutakin toimintaa Koirasalmessa. 

Kesä kului kouluhommien lisäksi tehden muutaman pikareissun linnakaupunkeihin, linnoista tuli käytyä Turun linnassa, Hämeen linnassa (myös keskiaikamarkkinoilla) ja Suomenlinnassakin tuli vierailtua. Näin vanhaksi täytyi elää, ennenkuin tuli käyneeksi kotimaisissa linnoissa.

Turkkuse

Suokki

Hämis

Loppukesästä meille muutti myös uusi otus:

Otus ja itse hakemansa unilelu, poronsarvikoru

Siinäpä kuulumiset pähkinänkuoressa ja asiat, joihin olen pääasiassa keskittynyt viimeajat. Seuraavaksi jotain muuta, joskus.

Täysikuiden ja kuunkierron nimityksiä

Mistähän kaikki lähti liikkeelle.. tarkoitan tuota täysikuiden nimitysten etsimistä, ja sen kautta kuunkiertojen nimityksien. Ehkä kaikki sai tällä kerralla alkunsa, kun olin täydentämässä varjojen kirjaani tässä joku aika sitten. Siirtelin siihen sähköisen BoSini sisältöä, ja yritin miettiä mitä laittaisin missäkin järjestyksessä, koska mulla ei ole mitään valmista mallia tai suunnitelmaa, jonka mukaan sitä täytän. Usein on puuha jumiutunut siihen, etten ole osannut päättää mitä olisi hyvä sinne laittaa seuraavaksi ja paljonko jätän tyhjää tilaa uutta kyseisen aihepiirin tietoa varten. Nyt kuitenkin oli kaikenlaisten vastaavuuksien vuoro, ja seuraavaksi sinne olisi tulossa tietoa kuusta. Mm. kuun vastaavuudet, kuunvaiheet ja merkitykset magiassa, ja täysikuiden nimitykset.. Sitten aloin etsimään lisää täysikuiden nimityksiä, ja osa niistä vähän hämmensi, koska eri lähteissä sama nimitys on eri kuukauden täysikuulla. Keräilin ylös eri yhteisöjen käyttämiä löytämiäni nimityksiä, ja jotenkin ajauduin siitä muistelemaan lukemassani kirjassa mainittuja kuukausien nimityksiä.

Omistan kyseisen kirjan: Dee Brown: Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen. Se kertoo: (lainaus kirjan takakannesta) "Intiaanisotien julmuudesta ovat yleensä kertoneet voittajat, valkoiset. Tämä on häviäjien tarina, riipaiseva kuvaus intiaanien rakkaudesta isiensä maahan ja kokonaisen kansan unelmasta, joka kuoli Wounded Kneen verilöylyssä vuonna 1890." Kirja on järkyttävää, ja raskasta luettavaa, siksi en ole siihen tarttunut uudelleen, ennenkuin nyt. Muistin aiemmin sen luettuani keränneeni paperilapulle intiaanien nimityksiä eri kuunkierroille, enkä etsinnöistä huolimatta löytänyt lappusta, vaikka oli olevinaan vahva mielikuva missä se on. Ei muuta kuin kahlaamaan kirja läpi pikavauhtia. Olen melko hidas lukemaan, mutta kyseisen yli 460-sivuisen opuksen kahlasin illan ja yön aikana läpi. En toki lukenut sitä kunnolla, vaan koitin etsiä lähinnä kuunkiertojen nimityksiä. Paikka paikoin huomasin lukevani pätkiä tarinoista, ja melkein unohdin etsiä nimityksiä. Alleviivailin kaikki silmiini osuneet ilmaisut, ja kirjoitin uudelleen ne ylös. Sitten aloin miettimään kotimaisia kuukausien nimityksiä, ja sitä, etten edes tiedä mistä kaikki nimitykset tulevat (ei, en omista Kustaa Vilkunan vuotuista ajantietoa..).

Ensin kuitenkin täysikuiden eri nimityksiin. Eri lähteissä tosiaan kuiden nimitykset vaihtelivat kuukausien välillä, enkä pystynyt selvittämään, oliko toinen toistaan "oikeammassa", mutta ehkä sillä ei ole kuitenkaan niin suurta merkitystä. Mielessä kävi myös, että eri alueilla asuvilla on saattanut olla täysikuille osittain samoja nimityksiä, mutta vähän eri kuukausina. Myöskään kaikkien nimityksien käyttäjät eivät selvinneet, enkä siihen kauheasti perehtynytkään. Osan olen suomentanut sanakirjan avulla, joten jos oli paljon vaihtoehtoja, valitsin omasta mielestäni parhaiten kuvaavan nimityksen, mutta en välttämättä sitä oikeaa mitä tarkoitetaan. Suhtautukaa nimityksiin siis pienellä varauksella. Pahoittelut siitäkin, jos kuiden kirjoitusasuni saa silmät särkemään, en tiedä mihin laittaisin välilyönnin ja mihin en, joten nyt on kaikki kuut välilyönneillä. Täysikuut:

Tammikuu: susi kuu (engl.), koivu kuu (keltit), kylmä kuu (cherokeet), halla kuu, myrskykuu (tammikuun lopun täysikuu), hiljainen/tyyni/rauhallinen kuu, kulta kuu, alkujen kuu, vanha kuu, jää kuu, Yulen jälkeinen kuu, talvi kuu (amerikkalaiset), pyhä/loma kuu (kiinal.), ruuanlaitto kuu (choktaw), kauhea/hirveä kuu (dakota sioux), jää kuu (pakanat (keitä pakanaryhmiä tarkoitetaan?)), ja runoilijan kuu (druidit).

Helmikuu: lumi kuu, pihlaja kuu (keltit), nopeutuva/elvyttävä (?) (quickening) kuu, siveä/koruton kuu, henki/sielu kuu, myrsky kuu, näkemys kuu, isoneva kuu, villi kuu, jää kuu, halla kuu, avautuvien silmujen kuu, ansastajan/loukuttajan kuu (amer.), aloitteleva kuu (kiinal.), luiseva kuu (cherokeet), pieni nälänhätä kuu (choktav:t), pesukarhu kuu (d. sioux), myrsky kuu (druidit), lumi kuu (pakanat).

Maaliskuu: mato kuu, saarni kuu, myrsky kuu, tuulien kuu, siemen kuu, leppä kuu, kyntö kuu, mahla kuu, kova kuori/maankuori (crust) kuu, korppi kuu, paastonajan kuu.

Huhtikuu: pinkki kuu (natiivi amer.), paju kuu (keltit), jänis kuu, kylvö kuu, kasvu kuu, etuisa/hyöty (utility) kuu, leppä kuu, muna kuu, heinä kuu, pinkki leimu kuu, siemen kuu (keskiaik. engl.), aloitteleva kuu, itävän ruohon kuu, pioni kuu (kiinal.), villi(kissa?) (wildcat) kuu (choktaw), kuu jolloin hanhet palaavat hajallaan(scattered) olevaan muodostelmaan (d. sioux), heräävä (pakana), viljelijän kuu (siirtom. amer.).

Toukokuu: kukka kuu, orapihlaja kuu (keltit), jänis kuu, iloinen/hilpeä kuu, kirkas kuu, paju kuu, maito kuu, kylvö kuu, pari kuu, lohikäärme kuu, heinä kuu, pantteri kuu, maissin kylvö kuu, äitien kuu.

Kesäkuu: mansikka kuu (alonquin), tammi kuu (keltit), sima kuu, ruusu kuu (siirtom. amer., eur.), hunaja kuu, heinä kuu, orapihlaja kuu, voimakkaan auringon kuu, hevosten kuu (keltit), kukka kuu (engl.), vihreän maissin kuu (cherokee), kuu kun lehdet ovat kasvaneet (d. sioux), lootus kuu (kiinal.), tuulinen kuu (choktaw), (dyan moon, keskiaik. engl).

Heinäkuu: ukkos kuu, piikkipaatsama kuu (keltit), pukki kuu, ruoho/heinä/yrtti kuu, tammi kuu, niitty kuu, siunaus/onni kuu, kesä kuu (nat. amer.), nälkäinen aave kuu (kiinal.), kurki kuu (choktaw), keskikesän kuu (d. sioux), claiming moon (keltit, keskiaik. engl.), ruusu kuu (pakanat, siirtom. amer.), black trevally moon (uusi guinea).

Elokuu: sampi kuu, ohra kuu, pähkinäpuu/-pensas kuu, maissi kuu, piikkipaatsama kuu, (ympyröinti)/piiritys kuu, vihreä maissi kuu, punainen kuu, jyvä/vilja kuu, yrtti kuu, koiran päivän kuu (siirt. amer.), sadonkorjuu kuu (kiinal.), hedelmä kuu (cherokee), naisten kuu (choktaw), kuu kun kaikki asiat kypsyvät/valmistuvat (d. sioux), sampi/punainen kuu (pohj. amer.), kiista/väittely/riita kuu (keltit), maissi/vilja kuu (keskiaik. engl.), valoisa kuu (pak.).

Syyskuu: sadonkorjuu kuu, viiniköynnös kuu (keltit), maissi kuu, viini kuu, laulu kuu, ohra kuu, hedelmä kuu, pähkinäpuu/-pensas kuu.

Lokakuu: metsästäjän kuu, muratti kuu (keltit), putoavien lehtien kuu, veri kuu, viiniköynnös kuu, sadonkorjuu kuu, vuodattava kuu, verenpunainen kuu, kuolevan heinän kuu, matkustus kuu, kuu kun vesi jäätyy.

Marraskuu: majava kuu (amer.), ruoko/kaisla kuu (keltit), muratti kuu, synkkä kuu (keltit), lumi kuu (engl.), myrsky kuu, halla kuu, puu kuu (pak.), sureva/suruasu kuu, metsästäjän kuu, sumu/usva kuu, valkoinen kuu (kiinal.), kauppa kuu (cherokee), (sassafras moon, choktaw), kuu kun sarvet irtoavat (d. sioux).

Joulukuu: kylmä kuu, selja kuu (keltit), pitkän yön kuu, suden kuu, tammi kuu, täydellisyyden kuu, joulu kuu (amer.), kitkerä/katkera kuu (kiinal.), lumi kuu (cherokee), karhu kuu (choktaw), kylmä kuu (alonquin), kahdestoista kuu (d. sioux), kylmä kuu (keltit), tammi kuu (engl.), pitkän yön kuu (pak.), susi kuu / suuri kuu (intiaanit).

Intiaanien nimityksiä kuukausille (osan ajankohta oli vaikea määrittää, heitot mahdollisia). Intiaaneilla tuntui jotkut kuukausien nimet vaihtelevan eri vuosina.

Tammikuu: jään kuunkierto, väkevän kylmyyden kk, kuunkierto, jolloin lumi pyryää telttoihin, kk, jolloin lumi alkaa sulaa, lentävien muurahaisten aika, purevan pakkasen ja raivoavien lumimyrskyjen aika.

Talvella: peuran kiiman kk.

Helmikuu: lumisokeiden kk.

Maaliskuu: nuppujen kk, maissinkylvön aika.

kevättalvella: kipeän silmän kk, kk, jolloin sorsat palaavat ja piiloutuvat.

Huhtikuu: lehtien kk, suurten lehtien kk, kk jolloin punainen ruoho ilmestyy maan pinnalle.

Toukokuu: kk, jolloin ponit uusivat karvansa, hanhien munimisen kk (?), silkinhohtoisen maissin kk, vuodenaika kun lehdet ovat tummanvihreitä.

Kesäkuu: mansikoitten kk, kesän kk, rasvanteon kk (?), kk jona vihreä ruoho on noussut (?), kk, jolloin villikirsikat ovat kypsät (?).

Heinäkuu: punaisena kukkivien liljojen kk, kk, jona kirsikat ovat kypsiä, punaisten kirsikoiden kk, kypsyyden aika.

Elokuu: kk, jona peuransarvet putoavat, villiriisin kk.

Syyskuu: kk, jolloin peurat kuopivat maata, keltaisten lehtien kk, aika jolloin maissi korjataan.

Lokakuu: kuivuvan/kuolevan ruohon kk, vaihtuvan vuodenajan kk, kk, jona hanhet pudottavat höyhenensä, hanhien lähdön kk, putoavien lehtien kk.

Marraskuu: putoavien lehtien kk, napsahtelevien puiden kk.

Joulukuu: kk, jolloin peurat ja kauriit pudottavat sarvensa, kk jolloin sudet juoksevat yhdessä, paukahtelevien puiden kk.

Tästä lähdin miettimään kotimaisia kuukausien nimityksiä, ja sitä mistä ne ovat peräisin.

Tammikuu tarkoittaa talven akselia, napaa, keskipuuta. Tämä kuu jakoi talven ajan kahtia, ja on talven keskus.

Helmikuussa suojasään jälkeen pakkasen nopeasti kiristyessä syntyy jäähelmiä.

Maaliskuu juontuu maa-sanasta. Maaliskuussa jään alta tulee jo maatavähän näkyville.

Huhtikuun huhta tarkoittaa kaskea, lähdettiin kaatamaan havupuukaskia polttoa varten.

Toukokuussa tehtiin/tehdään toukotyöt.

Kesäkuu on alunperin tarkoittanut kesantokuukautta. Länsisuomen murteessa suvi tarkoitti kesää ja kesä kesantoa. Tässä kuussa piti pelto kyntää eli tehdä kesänajo.

Heinäkuussa tehtiin/tehdään heinätyöt.

Elokuussa alkoi/alkaa elonleikkuu. Vanhat nimitykset tälle kuulle olivat mätäkuu ja kylvökuu. Kylvökuulla kylvettiin ruis.

Syyskuussa saapuu syksy.

Lokakuu, joka on ennen tunnettu myös nimillä likakuu ja ruojakuu.

Marraskuu on kuoleman kuukausi, maa on martaana. Marras on samaa sanaperhettä mm. muinaisintian marta-sanan (tarkoittaa kuolevaa ihmistä), latinan mors ja ranskan mort (kuolema) -sanojen kanssa.

Joulukuun nimi oli 1600 - 1700 -luvulla talvikuu talven alkamisen merkiksi. Joulun merkityksen lisäännyttyä sana joulu muotoutui ruotsin jól ja jul -sanoista.
Lähde

Koirasalmen ympäristössä

Ajattelin tehdä tällaisen luontoon liittyvän jutun tähän väliin, koska en sellaista ole pitkään aikaan tehnyt. Kaikki kuvat on Salamajärven kansallispuistosta Koirasalmen luontotuvan lähiympäristöstä. Koirasalmella olemme aina majoittuneet niillä viikoilla, kun luokan kanssa olemme sielä olleet opintoretkellä, eli aina syksyllä ja kevättalvella. Nyt kun itselläni on kaikki lähijaksot käytynä, niin takana on neljä kertaa retkeilyä näissä maisemissa (ja onneksi lisää on tulossa, luokan kanssa tai ilman). Kahdesti olen siis viettänyt Koirasalmella syksyisen viikon syyskuussa, ja kahdesti maaliskuussa. Paikasta on siis tullut tärkeä ja rakas, vaikka sielunmaisemani onkin sellaista jylhempää maastoa.

Viimeinen Koirasalmiviikko oli viimeviikolla, ja maanantaina sinne satoi lumet (^kuvassa) ja pysyivät koko sen ajan kun sielä olimme, eli perjantaina kun aamusta lähdimme, niin satoi vettä. Aina sielä on jotenkin säät suosineet meitä :) Jäätähän oli vielä paksustikin, n. 40 cm. 

Ensimmäisen vuoden Salamajärvi-reissut ovatkin sellaisia stressivapaita, toisena vuotena on syksyn viikolla syysretkinäyttö ja talviviikolla talviretkinäyttö läpi vedettävänä. Ohjeena meillä noissa näytöissä on, että kesto 3-4 tuntia ja talviretkellä mielellään tehdään välillä nuotio. Matkan pituuskin oli jotenkin säädetty, en nyt tarkkaan muista, ja on näyttöihin muitakin ohjeita. Kuvat ovat viikolta 10 (2014).

^Hieman Koirasalmen luontotuvasta (ei ole sitten mikään maksettu mainos). Vanha savottakämppä on ihan hiljan remontoitu tosi viihtyisäksi, mm. lattiat maalattu, maalämpö lisätty, takka uusittu, uusi liesi, alakerran suihkutilat ja vessat uusittu, ulos on rakennettu retkeilijöiden koirille kopit ja häkit, rantasaunan terassi ja rappuset uusittu ja varmaan muutakin. 

^Käytimme vaellussauvoja retkillä, uusi kokemus sekin.

^Rantasaunan uusittu terassi ja rappuset. Avanto tehtiin, ja kansi sille olikin jo valmiina. Kävin avannossa kolmesti.

^Pystytimme telttasaunan pienen Koirajärven jäälle rantaan. Tämän vieressä oli toinen avanto, jossa en käynyt. Olihan tuo kokemus, mutta sanotaanko vaikka näin, että en tykännyt kun villasukat kastuivat ja tuli jalkoihin kylmä, ja muuenkin oli vähän vilpoista, vaikka sielä saikin löylyt otettua. 

^Telttasaunan kiuas. Noihin sivuritilälaatikoihin haettiin oikeat kiuaskivet.

^Teeren jäljet. Lähti lentoon kun kuuli ryhmän lähestyvän.

^Tuore hirven jälki.

^Kolokelo.

^Minkin jäljet meidän näyttöreitin varrella.

^Takaisin tultiin pitkin isoa Koirajärveä saarien kautta, tässä menossa kohti Teerisaarta, jossa on nuotiopaikka. Kuva siis talviretkinäytöstä.

^Teimme tulet lämmikkeeksi ja pysähdyimme evästämään. Samalla ryhmäläisten tehtävänä oli veistellä vaellussauvojaan, ja sitten vihimme ne nuotion tulessa. Jokainen sai keksiä sauvalleen nimen. 

^Näädän pissa. "Jouduttiin" haistamaan sitä, se haisi ihan kalanmaksaöljyltä! :DD

^Tuosta tuohon suuntaan.

Täytyy varmaan tehdä vielä syyspostaus erikseen. Tai ehkä jopa kesäpostaus, jos joskus pääsen sinne siihen aikaan, kun suokasvit kukkivat :)

P.S. Korjailen taas kirjoitusvirheitä sitämukaa kun niitä huomaan, jos huomaan.

Haastepäivät 6 & 7

AAMU - NAAMA - HIUKSET - RUOKA - TÄRKEINTÄ - PÄIVÄ - ILTA - PÄIVÄN KUVA.
+ Sinun täytyy kertoa päiväsi kohokohdat ja kuulumiset.

AAMU

Sain itseni lenkille eilen melko aikaisin, eli aamupäivällä. Tätä ei juuri nykyisin tapahdu, paitsi menneillä kouluviikoilla.

NAAMA + HIUKSET

Kova tuuli, se jonkinlainen myrskypäivä (täällä ei mitään jättimyrskyä ollut), joten köytin hiukset kiinni, etteivät lentele naaman eteen. Aurinkolaseja tarvitsin ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Kuva eiliseltä.

RUOKA

Eiliset perunarieskaset pestolla, juustolla ja raejuustolla. Valmisrieskoja, itsetekemät olisivat niin paljon parempia, mutta teinkin meidän rieskaperunoista ruokaa..

Tämän päivän ruokana keitettyä luomu täysjyväjasminriisiä, kookosmaitoa, sipulia ja valkosipulia, päällä pestoa, lisäksi soijapyöryköitä ja raejuustoa. Tomaatit ja muut tuorekasvikset on loppu, en jaksanut käydä niiden takia kaupassa, joten näillä mennään viikonloppu. Yritän välttää soijan käyttöä nykyisin, mutta joskus harvoin ostan näitä pyöryköitä, kun jälkikasvu niitä aina toivoo, eikä syö muita laatuja.

TÄRKEINTÄ

Päästä luontoon, vaikka edes kaupunkimetsään hetkeksi aikaa. Myös kevään ja kesän tuloa odotan tänä vuonna enemmän kuin vuosikausiin. 

PÄIVÄ + ILTA

Kuva eiliseltä, tein työssäoppimissuunnitelmaa seuraavalle työssäoppimisjaksolle, joka onkin itsenäistä työskentelyä kuvitteellisessa omassa yrityksessä, hui. Saatoin olla vähän väsynyt, kun lupakyselytkin on merkattu kahteen kertaan.. Tänään sitten olen nukkunut melkein koko päivän. 

PÄIVÄN KUVA

Vuodenaikojen vaihtelu. Harmi, ettei (täällä seudulla) ollut kunnon talvea, mutta silti on mukavaa kun tulee kevät ja kesä. Takatalveakaan ei ole näkynyt.

Eilisen kohokohta oli siis lenkki pururadalla metsässä, tälle päivää ei oikein ole kohokohtaa tullutkaan, kun olen nukkunut. Nukkuminen? Lepo? Tärkeitähän ne on nekin.

Haasteellista, päivä 1

AAMU - NAAMA - HIUKSET - RUOKA - TÄRKEINTÄ - PÄIVÄ - ILTA - PÄIVÄN KUVA.
+ Sinun täytyy kertoa päiväsi kohokohdat ja kuulumiset.

Tänään oli sellainen hidas ja mukava sunnuntai. Viikonloput menee minulla yleensä lepäämiseen, ellei ole jotakin erityistä menoa tai tapahtumaa. En siis harrasta baarittelua tms. juuri koskaan.

Tämä viimeinen kouluviikko meni Salamajärven kansallispuistossa Koirasalmeella ja sen lähistöllä retkeillessä, ja luontotuvalla yöpyen. Hienoksi oli remontoitu koko paikka. Retkeilijöiden koirillekin oli tehty pihalle kopit ja ulkotarhat.
Tämä viikko ei ollut fyysisesti niin raskas kuin kolme edellistä kertaa, mutta henkisesti oli. Osaksi tähän oli syynä viimeinen näyttö, joka oli talviretkinäyttö. Olipa "hauskaa, mukavaa ja helppoa" tehdä talviretkinäyttöä, kun säät vaihtelivat koko ajan silloin kun näyttöä olisi pitänyt suunnitella ennen kouluviikkoa. Saatiin siitä kuitenkin ihan mukava retki koottua kasaan, ja luntakin oli vähän koko viikon (maanantaista torstaihin). Tällaisen aasinsillan kautta päästäänkin rauhalliseen viikonloppuuni, kun olen lepäillyt retkiviikkoväsymystäni pois.

AAMU

Vapaapäivien ja viikonloppujen aamut alkaa kissojen kanssa heräilyllä. Yleensä ensimmäisenä avaan niille leveän tuuletusikkunan, josta kisut tykkäävät kytätä lintuja. Tänään lintujenkatselun jälkeen Vauliina (~6kk) yritti lutkuttaa Villiinan (~7v), nisää. Yleensä Villiina ei anna sen lutkuttaa, vaan näykkäisee vähän Vauliinaa korvasta, jolloin pentu lopettaa ja tyytyy makoilemaan mahdollisimman lähellä Villiinaa, vaikka osittain sen päällä. 

NAAMA & HIUKSET

Tämä on kaikkein vaikeinta koko haasteessa; julkaista kuva itsestäni niin, että minut siitä tunnistaa. No, josko siihen tottuisi. Hiukset on ihan luomut eli värjäämättömät. Hiusväriallergian takia en ole vuosiin värjännyt hiuksiani, vaikka täytyy myöntää, että kyllästyttää, vaikka tykkäänkin omasta hiusväristäni. Joskus tekisi mieli kokeilla jotakin luonnonväriä. Naama ei ole luonnontilassa. Saa nähdä tuleeko sellaista päivää haasteen aikana, että olisin meikittä kuvassa.

RUOKA

Tänään ruokana oli rosmariini-lohkoperunoita ja kookoskanaa. Paistan maustamattomat broilerisuikaleet pannulla, lisään sipulia ja valkosipulia, kurkumaa, vähän mustapippurirouhetta, ruohosipulia ja yrttimaustesekoitusta, haudutan kookosmaidossa ja lisään lopuksi vielä tuoretta inkivääriä. Paistamiseen vähän kirnuvoita ja avokadoöljyä. Lisukkeena tomaattia ja raejuustoa. Kaikki muu luomua, paitsi lohkoperunat, kirnuvoi ja mustapippurirouhe. Olen koittanut ostaa kaiken luomuna niin paljon kuin mihin raha riittävät (ja vähän ylikin).

TÄRKEINTÄ

Tärkeintä minulle ovat kyllä ihmiseni; jälkikasvu, sukulaiset, ystävät ja kaverit. Jätän heidät tämän blogin ulkopuolelle. Yksi tärkeimmistä asioista on liikkuminen luonnossa, ylipäätään itseni liikkeelle saaminen, joka on kauan ollut todella vaikeaa. Nyt oli kuitenkin päästävä hetkeksi metsään, ihan yksin ja rauhassa, omaan tahtiin. Lähimetsässäni ei tule kunnolla sellaista metsässä-fiilistä, koska autotiet ovat niin lähellä, että liikenteen äänet kuuluvat hyvin. 

PÄIVÄ

Metsälenkillä. Päivääni kuului lyhyehkö lenkki metsässä ja pururadalla, kaupassa käynti ja ruuan valmistus. 

ILTA

Illat menee usein koneen äärellä, tällä kertaa on kissutkin mukana. Vauliina makoilee hiirikäteni päällä, Villiina taustalla pötköttelee.

PÄIVÄN KUVA

Valitsin tämän päivän kuvaksi, koska olen aloittanut syömään terveellisemmin ja puhtaammin (paljon luomua ja lähiruokaa, vähemmän sokeria ja viljoja), vaikka tämä viikko ei oikein ollutkaan sieltä terveellisimmästä päästä syömisien suhteen. Söin paljon karkkia ja herkkuja, mutta reissussa se on ok. Nyt taas koitan vähentää sokerin käyttöä ja suosia luomuaineksia ruuanlaitossa. Toivottavasti painokin lähtee laskusuuntaan, kun saan itseni liikkeelle useammin ja syötyä terveellisemmin. 

Ihoni ainakin voi tällä hetkellä paremmin kuin talvella, vaikka olen joutunut käyttämään myös kortisonivoidetta.