Mistähän kaikki lähti liikkeelle.. tarkoitan tuota täysikuiden nimitysten etsimistä, ja sen kautta kuunkiertojen nimityksien. Ehkä kaikki sai tällä kerralla alkunsa, kun olin täydentämässä varjojen kirjaani tässä joku aika sitten. Siirtelin siihen sähköisen BoSini sisältöä, ja yritin miettiä mitä laittaisin missäkin järjestyksessä, koska mulla ei ole mitään valmista mallia tai suunnitelmaa, jonka mukaan sitä täytän. Usein on puuha jumiutunut siihen, etten ole osannut päättää mitä olisi hyvä sinne laittaa seuraavaksi ja paljonko jätän tyhjää tilaa uutta kyseisen aihepiirin tietoa varten. Nyt kuitenkin oli kaikenlaisten vastaavuuksien vuoro, ja seuraavaksi sinne olisi tulossa tietoa kuusta. Mm. kuun vastaavuudet, kuunvaiheet ja merkitykset magiassa, ja täysikuiden nimitykset.. Sitten aloin etsimään lisää täysikuiden nimityksiä, ja osa niistä vähän hämmensi, koska eri lähteissä sama nimitys on eri kuukauden täysikuulla. Keräilin ylös eri yhteisöjen käyttämiä löytämiäni nimityksiä, ja jotenkin ajauduin siitä muistelemaan lukemassani kirjassa mainittuja kuukausien nimityksiä.
Omistan kyseisen kirjan: Dee Brown: Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen. Se kertoo: (lainaus kirjan takakannesta) "Intiaanisotien julmuudesta ovat yleensä kertoneet voittajat, valkoiset. Tämä on häviäjien tarina, riipaiseva kuvaus intiaanien rakkaudesta isiensä maahan ja kokonaisen kansan unelmasta, joka kuoli Wounded Kneen verilöylyssä vuonna 1890." Kirja on järkyttävää, ja raskasta luettavaa, siksi en ole siihen tarttunut uudelleen, ennenkuin nyt. Muistin aiemmin sen luettuani keränneeni paperilapulle intiaanien nimityksiä eri kuunkierroille, enkä etsinnöistä huolimatta löytänyt lappusta, vaikka oli olevinaan vahva mielikuva missä se on. Ei muuta kuin kahlaamaan kirja läpi pikavauhtia. Olen melko hidas lukemaan, mutta kyseisen yli 460-sivuisen opuksen kahlasin illan ja yön aikana läpi. En toki lukenut sitä kunnolla, vaan koitin etsiä lähinnä kuunkiertojen nimityksiä. Paikka paikoin huomasin lukevani pätkiä tarinoista, ja melkein unohdin etsiä nimityksiä. Alleviivailin kaikki silmiini osuneet ilmaisut, ja kirjoitin uudelleen ne ylös. Sitten aloin miettimään kotimaisia kuukausien nimityksiä, ja sitä, etten edes tiedä mistä kaikki nimitykset tulevat (ei, en omista Kustaa Vilkunan vuotuista ajantietoa..).
Ensin kuitenkin täysikuiden eri nimityksiin. Eri lähteissä tosiaan kuiden nimitykset vaihtelivat kuukausien välillä, enkä pystynyt selvittämään, oliko toinen toistaan "oikeammassa", mutta ehkä sillä ei ole kuitenkaan niin suurta merkitystä. Mielessä kävi myös, että eri alueilla asuvilla on saattanut olla täysikuille osittain samoja nimityksiä, mutta vähän eri kuukausina. Myöskään kaikkien nimityksien käyttäjät eivät selvinneet, enkä siihen kauheasti perehtynytkään. Osan olen suomentanut sanakirjan avulla, joten jos oli paljon vaihtoehtoja, valitsin omasta mielestäni parhaiten kuvaavan nimityksen, mutta en välttämättä sitä oikeaa mitä tarkoitetaan. Suhtautukaa nimityksiin siis pienellä varauksella. Pahoittelut siitäkin, jos kuiden kirjoitusasuni saa silmät särkemään, en tiedä mihin laittaisin välilyönnin ja mihin en, joten nyt on kaikki kuut välilyönneillä. Täysikuut:
Tammikuu: susi kuu (engl.), koivu kuu (keltit), kylmä kuu (cherokeet), halla kuu, myrskykuu (tammikuun lopun täysikuu), hiljainen/tyyni/rauhallinen kuu, kulta kuu, alkujen kuu, vanha kuu, jää kuu, Yulen jälkeinen kuu, talvi kuu (amerikkalaiset), pyhä/loma kuu (kiinal.), ruuanlaitto kuu (choktaw), kauhea/hirveä kuu (dakota sioux), jää kuu (pakanat (keitä pakanaryhmiä tarkoitetaan?)), ja runoilijan kuu (druidit).
Helmikuu: lumi kuu, pihlaja kuu (keltit), nopeutuva/elvyttävä (?) (quickening) kuu, siveä/koruton kuu, henki/sielu kuu, myrsky kuu, näkemys kuu, isoneva kuu, villi kuu, jää kuu, halla kuu, avautuvien silmujen kuu, ansastajan/loukuttajan kuu (amer.), aloitteleva kuu (kiinal.), luiseva kuu (cherokeet), pieni nälänhätä kuu (choktav:t), pesukarhu kuu (d. sioux), myrsky kuu (druidit), lumi kuu (pakanat).
Maaliskuu: mato kuu, saarni kuu, myrsky kuu, tuulien kuu, siemen kuu, leppä kuu, kyntö kuu, mahla kuu, kova kuori/maankuori (crust) kuu, korppi kuu, paastonajan kuu.
Huhtikuu: pinkki kuu (natiivi amer.), paju kuu (keltit), jänis kuu, kylvö kuu, kasvu kuu, etuisa/hyöty (utility) kuu, leppä kuu, muna kuu, heinä kuu, pinkki leimu kuu, siemen kuu (keskiaik. engl.), aloitteleva kuu, itävän ruohon kuu, pioni kuu (kiinal.), villi(kissa?) (wildcat) kuu (choktaw), kuu jolloin hanhet palaavat hajallaan(scattered) olevaan muodostelmaan (d. sioux), heräävä (pakana), viljelijän kuu (siirtom. amer.).
Toukokuu: kukka kuu, orapihlaja kuu (keltit), jänis kuu, iloinen/hilpeä kuu, kirkas kuu, paju kuu, maito kuu, kylvö kuu, pari kuu, lohikäärme kuu, heinä kuu, pantteri kuu, maissin kylvö kuu, äitien kuu.
Kesäkuu: mansikka kuu (alonquin), tammi kuu (keltit), sima kuu, ruusu kuu (siirtom. amer., eur.), hunaja kuu, heinä kuu, orapihlaja kuu, voimakkaan auringon kuu, hevosten kuu (keltit), kukka kuu (engl.), vihreän maissin kuu (cherokee), kuu kun lehdet ovat kasvaneet (d. sioux), lootus kuu (kiinal.), tuulinen kuu (choktaw), (dyan moon, keskiaik. engl).
Heinäkuu: ukkos kuu, piikkipaatsama kuu (keltit), pukki kuu, ruoho/heinä/yrtti kuu, tammi kuu, niitty kuu, siunaus/onni kuu, kesä kuu (nat. amer.), nälkäinen aave kuu (kiinal.), kurki kuu (choktaw), keskikesän kuu (d. sioux), claiming moon (keltit, keskiaik. engl.), ruusu kuu (pakanat, siirtom. amer.), black trevally moon (uusi guinea).
Elokuu: sampi kuu, ohra kuu, pähkinäpuu/-pensas kuu, maissi kuu, piikkipaatsama kuu, (ympyröinti)/piiritys kuu, vihreä maissi kuu, punainen kuu, jyvä/vilja kuu, yrtti kuu, koiran päivän kuu (siirt. amer.), sadonkorjuu kuu (kiinal.), hedelmä kuu (cherokee), naisten kuu (choktaw), kuu kun kaikki asiat kypsyvät/valmistuvat (d. sioux), sampi/punainen kuu (pohj. amer.), kiista/väittely/riita kuu (keltit), maissi/vilja kuu (keskiaik. engl.), valoisa kuu (pak.).
Syyskuu: sadonkorjuu kuu, viiniköynnös kuu (keltit), maissi kuu, viini kuu, laulu kuu, ohra kuu, hedelmä kuu, pähkinäpuu/-pensas kuu.
Lokakuu: metsästäjän kuu, muratti kuu (keltit), putoavien lehtien kuu, veri kuu, viiniköynnös kuu, sadonkorjuu kuu, vuodattava kuu, verenpunainen kuu, kuolevan heinän kuu, matkustus kuu, kuu kun vesi jäätyy.
Marraskuu: majava kuu (amer.), ruoko/kaisla kuu (keltit), muratti kuu, synkkä kuu (keltit), lumi kuu (engl.), myrsky kuu, halla kuu, puu kuu (pak.), sureva/suruasu kuu, metsästäjän kuu, sumu/usva kuu, valkoinen kuu (kiinal.), kauppa kuu (cherokee), (sassafras moon, choktaw), kuu kun sarvet irtoavat (d. sioux).
Joulukuu: kylmä kuu, selja kuu (keltit), pitkän yön kuu, suden kuu, tammi kuu, täydellisyyden kuu, joulu kuu (amer.), kitkerä/katkera kuu (kiinal.), lumi kuu (cherokee), karhu kuu (choktaw), kylmä kuu (alonquin), kahdestoista kuu (d. sioux), kylmä kuu (keltit), tammi kuu (engl.), pitkän yön kuu (pak.), susi kuu / suuri kuu (intiaanit).
Intiaanien nimityksiä kuukausille (osan ajankohta oli vaikea määrittää, heitot mahdollisia). Intiaaneilla tuntui jotkut kuukausien nimet vaihtelevan eri vuosina.
Tammikuu: jään kuunkierto, väkevän kylmyyden kk, kuunkierto, jolloin lumi pyryää telttoihin, kk, jolloin lumi alkaa sulaa, lentävien muurahaisten aika, purevan pakkasen ja raivoavien lumimyrskyjen aika.
Talvella: peuran kiiman kk.
Helmikuu: lumisokeiden kk.
Maaliskuu: nuppujen kk, maissinkylvön aika.
kevättalvella: kipeän silmän kk, kk, jolloin sorsat palaavat ja piiloutuvat.
Huhtikuu: lehtien kk, suurten lehtien kk, kk jolloin punainen ruoho ilmestyy maan pinnalle.
Toukokuu: kk, jolloin ponit uusivat karvansa, hanhien munimisen kk (?), silkinhohtoisen maissin kk, vuodenaika kun lehdet ovat tummanvihreitä.
Kesäkuu: mansikoitten kk, kesän kk, rasvanteon kk (?), kk jona vihreä ruoho on noussut (?), kk, jolloin villikirsikat ovat kypsät (?).
Heinäkuu: punaisena kukkivien liljojen kk, kk, jona kirsikat ovat kypsiä, punaisten kirsikoiden kk, kypsyyden aika.
Elokuu: kk, jona peuransarvet putoavat, villiriisin kk.
Syyskuu: kk, jolloin peurat kuopivat maata, keltaisten lehtien kk, aika jolloin maissi korjataan.
Lokakuu: kuivuvan/kuolevan ruohon kk, vaihtuvan vuodenajan kk, kk, jona hanhet pudottavat höyhenensä, hanhien lähdön kk, putoavien lehtien kk.
Marraskuu: putoavien lehtien kk, napsahtelevien puiden kk.
Joulukuu: kk, jolloin peurat ja kauriit pudottavat sarvensa, kk jolloin sudet juoksevat yhdessä, paukahtelevien puiden kk.
Tästä lähdin miettimään kotimaisia kuukausien nimityksiä, ja sitä mistä ne ovat peräisin.
Tammikuu tarkoittaa talven akselia, napaa, keskipuuta. Tämä kuu jakoi talven ajan kahtia, ja on talven keskus.
Helmikuussa suojasään jälkeen pakkasen nopeasti kiristyessä syntyy jäähelmiä.
Maaliskuu juontuu maa-sanasta. Maaliskuussa jään alta tulee jo maatavähän näkyville.
Huhtikuun huhta tarkoittaa kaskea, lähdettiin kaatamaan havupuukaskia polttoa varten.
Toukokuussa tehtiin/tehdään toukotyöt.
Kesäkuu on alunperin tarkoittanut kesantokuukautta. Länsisuomen murteessa suvi tarkoitti kesää ja kesä kesantoa. Tässä kuussa piti pelto kyntää eli tehdä kesänajo.
Heinäkuussa tehtiin/tehdään heinätyöt.
Elokuussa alkoi/alkaa elonleikkuu. Vanhat nimitykset tälle kuulle olivat mätäkuu ja kylvökuu. Kylvökuulla kylvettiin ruis.
Syyskuussa saapuu syksy.
Lokakuu, joka on ennen tunnettu myös nimillä likakuu ja ruojakuu.
Marraskuu on kuoleman kuukausi, maa on martaana. Marras on samaa sanaperhettä mm. muinaisintian marta-sanan (tarkoittaa kuolevaa ihmistä), latinan mors ja ranskan mort (kuolema) -sanojen kanssa.
Joulukuun nimi oli 1600 - 1700 -luvulla talvikuu talven alkamisen merkiksi. Joulun merkityksen lisäännyttyä sana joulu muotoutui ruotsin jól ja jul -sanoista.
Lähde
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti