torstai 5. kesäkuuta 2014

Familiarit apulaisina

Tämä postaus kiinnostanee eniten eläinrakkaita ihmisiä, ja etenkin heitä, jotka harjoittavat magiaa ja haluavat siihen apuvoimia eläinkumppanin muodossa.

Nettimeemikuva


Kaikki tavalliset lemmikit eivät ole familiareja. Mikä sitten on familiari? Eläinmagiaa käsittelevä kirja Animal magick by D. J. Conway määrittelee ne (oman suomennustaitoni mukaan) näin: tarkasti tutustunut, läheinen liittolainen tai seuralainen, henkiolento, joka usein ruumiillistunut eläimeksi, ottaa osaa ja avustaa tai suojelee henkilöä. Useimmille ihmisille familiari on noidan seuralainen, pieni eläin joka auttaa noitaa magiassa, kuten kissa, koira, fretti, konna, käärme, jotkut linnut.

Sinun ei tarvitse olla noita "omistaaksesi" familiarin. Niihin ei tarvitse edes uskoa, silti sinulla voi sellainen olla. Sinulla voi olla kotona oma familiari lemmikkisi muodossa. Familiarit ovat hyviä kommunikoimaan telepaattisesti, ja herkät ihmiset vastaanottavat tällaisia viestejä niiltä.
Sinulla voi olla jopa astraalifamiliari. Se voi ilmetä suurena kiinnostuneisuutenasi jotakin/joitakin luontokappaletta kohtaan, jonka kanssa on normaalisti mahdoton olla muuten kontaktissa. Tällainen astraalifamiliari voi olla myös myyttinen olento, esimerkiksi lohikäärme, feeniks tai yksisarvinen.
Laitoin tuon "omistaa" lainausmerkkeihin, koska familiaria ei voi koskaan oikeasti omistaa. Voit nauttia sen seurasta, kommunikoida sen kanssa ja rakastaa sitä, mutta et voi omistaa sitä/niitä.

Hullunhauska Vauliina, oma pallero


Niitä on neljänlaisia tyypeiltään. Ensimmäinen tyyppi ovat fyysiset otukset, jotka asuvat kanssasi ja ovat hyvissä väleissä ihmiseensä, näitä kutsutaan yleensä lemmikeiksi.
Toinen tyyppi ovat astraaliolennot, jotka hakeutuvat ihmisen värähtelyalueelle tarkoituksenaan auttaa tätä. Tämäntyyppistä familiaria voi vetää voimakkaasti puoleensa tykkäämällä jostakin lajista, jota et voi muutoin "omistaa" elämässäsi, esim. allergian vuoksi, tai jos eläin on vaarallinen tms. Tällainen familiari voi myös ilmestyä tietyn tarpeen vuoksi ihmisen elämään. Edesmenneet lemmikit palaavat usein tässä roolissa.
Kolmas tyyppi ovat elementaalihenget (elemental spirit). Rituaalimagian harjoittajat ja noidat kutsuvat usein elementaalin asuttamaan tiettyä esinettä, kuten talismaania, patsasta, korua tai kristallia. Lampun tai sormuksen henki kuuluvat tähän kategoriaan.
Neljäs tyyppi ovat (en osannut suomentaa tätä: discarnate human being, osaisiko joku kääntää?) tai jonkun kuolleen henki. Nämä eivät ole suositeltavia käyttää, koska voivat olla ongelmallisia. Niistä eroon pääseminen voi olla paljon vaikeampaa kuin niiden kutsuminen. Jotkut kutsuvat näitä discarnate henkiä suojelusenkeleiksi.

Familiarit suojelevat ja auttavat ihmistään. Eläimet ovat myös hyviä parantajia. Mikään ei ole familiaria parempi maagisen voiman kasvattaja. Kasvatettu energia vetää niitä puoleensa kuin magneetti. (Tarkoitettiinkohan tällä kasvatetulla energialla energian nostatusta, augmenting magickal power, anyone?) Hyvä familiari kertoo käyätkö oikeanlaista maagista menetelmää. Jos et, niin otus häiritsee sinua, kunnes kiinnität siihen huomiota. Usein vain halutun lopputuloksen näkökulman hienosäätö auttaa palauttamaan sen avuliaisuuden.

Nettimeemikuva


Familiarin "omistamisessa" ei ole mitään pahaa, vaikka ei-pakanat eivät usein ymmärrä tällaista kumppanuutta ja työskentelyä familiarin kanssa, ja saattavat pelätä koko asiaa.

Familiarin houkuttelu. Voit myös houkutella familiaria elämääsi. Tähän on kaksi tapaa: tietoinen ja alitajuinen. Tietoisesti voit tarkoituksella valita tietyn lajin, joka sinua kiinnostaa. Voit päästä alkuun keräämällä eläimestä kuvia, patsaita, mitä ikinä kyseiseen lajiin liittyvää, sekä ottaa selvää sen tavoista ja ominaisuuksista. Ole avoin kumppanuudelle ja pyydä sitä elämääsi. Tämän asian suhteen on oltava kärsivällinen.
Joskus familiarisi voi olla sellainen eläin/olento, jota et haluaisi kumppaniksi. Joskus taas ihminen ei voi sopeutua fyysiseen eläimeen, joten familiari ilmaantuu astraalina. Ne tulevat värähtelyalueellemme, koska alitajuisesti haluamme olla sellaisen lähellä, tai koska tarvitsemme kyseisen familiarin kuria ja opetusta. Nämä olennot voivat olla astraalivastineita oikeille fyysisille eläimille, tai ne voivat olla mytologisia olentoja (kuten jo mainitsinkin). Ihmisillä, etenkin magiaa harjoittavilla, on usein sekä fyysinen että astraalinen familiari. Nämä voivat olla samaa lajia, mutta useimmiten astraalifamiliari on sellainen, joka ei voi olla luonamme fyysisesti.

Millainen tahansa familiarisi onkaan, ole tietoinen, että se valitsee sinut, eikä toisinpäin. Todennäköisesti vedät puoleesi aikanaan laajan lajikirjon, etenkin jos harjoitat paljon rituaaleja ja magiaa. Familiarit tulevat avuksesi milloin kutakin tarvitaan. Tärkeimpiä ominaisuuksiasi kun tahdot familiarin apua ovat: kärsivällisyys, määrätietoisuus, tahto oppia uusia asioita, ja olla ystävällinen ja rakastava.

Kuusamon suurpetokeskuksen ilves


Ylläoleva teksti siis referoituna alussa mainitusta kirjasta. Koska tämän alan sanasto ei ole hallussani kaikilta osin, eikä aina sanakirjatkaan tuo apua, pieniä käännöskukkasia saattaa esiintyä. Itse olen aika vähän tutustunut familiareihin, mutta ihan selkeästi muutamat lajit tuovat ikäänkuin itseään tykö. Yksi on ilves, tällähetkellä kaikkein voimakkaimmin kissojen lisäksi. Ilves on kulkenut mukanani jo monta vuotta. Vai sekoitanko tässä nyt voimaeläimet ja familiarit keskenään..? Omasta mielestäni niiden tarkoitukset menevät käsi-kädessä, tai ovat aikalailla samanlaisia, saa korjata mikäli joku tietää näiden eron. Ehkä tuokin asia selviää luettuani kirjan loppuun. No, joka tapauksessa ilves viehättää minua siksi, kun se on niin kissamainen, mutta villi. Ihan kaikki kissaeläimet eivät vetoa minuun muita eläimiä enempää, mutta ilves kyllä. Jotenkin siihen aina kiinnittyy joka paikassa huomio. Juuri ostin suuren ruutuvihon, ja ensimmäisenä noista WWF:n eläinaiheisista oli ilveskuvainen. Noin niinkuin yhtenä ja tuoreimpana esimerkkinä. Mitään patsaita en keräile.

Nettimeemikuva


Kerran tein iltaohjelmana kouluviikolle sellaisen voimaeläinnumeron. Akartelin (lähinnä Suomen luonnossa asuvien) voimaeläinten kuvia, ja liimasin kääntöpuolelle lapun sen ominaisuuksista. Tein kutakin eläintä kaksi tai kolme kappaletta (muistaakseni kaksi, en muista enää niin varmasti). Sitten eläimet pussiin sekaisin, ja ensin jokainen sai nostaa yhden eläimen. Meidän ope nosti esiin saukon. Saukko on luonto-ohjaajien tunnuseläin, ja opettaja tykkää siitä muutenkin kovin. Aikaisemmin sähköpostissa, ennen kuin olin sen kummemmin avannut minkälainen tehtävä on, hän kysyi saako hän olla saukko :) Yksi luokkakavereista oli paljon tekemisissä hevosten kanssa, ja hänelle tuli heti kaksi hevosta yhdellä nostolla. Kaikki sai vielä nostaa toisenkin eläimen, jolloin itselleni tuli se ilves (en muista enää mikä ensimmäinen oli). Muitakin sellaisia ilmeisen sopivia oli, mutta nuo jäi parhaiten mieleen. Ainahan familiari/voimaeläin ei heti aukea, että miksi juuri se eläin tuli itselle.

Kuvattu Kuusamon suurpetokeskuksella


Tällaisia mietteitä tällä kertaa. Kirjoittakaa kommentteihin, jos on korjattavaa tekstin suhteen, ja mielelläni kuulisin muiden kokemuksia eläinkumppaneista.

6 kommenttia:

  1. Kiitos mielenkiintoisesta jutusta! Itsekin olen vastikään tutustunut familiareihin, olisi hyvä keksiä niillekin jokin suomenkielinen vastine? Mun elämääni on aina ilmestynyt kissa/kissoja silloinkun olen niitä eniten tarvinnut.Vaihtelevasti näen myös unissa eläimiä. Olen aina kiinnittänyt huomiota eläimiin ja missä tilanteissa ne ilmestyvät. Paras tapa itselleni kommunikoida eläinten kanssa on ajatusten vaihto; tätä aloin harjoitella jo lapsena kun sain kuulla että koirat voivat lukea ihmisten ajatuksia. En tiedä olenko siksi niin hyvä arkojen eläinten kanssa..?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole kuullut suomenkielistä vastinetta, muuta kuin familiaari tai noidan apueläin. Itse tykkään käyttää muotoa familiari, istuu suuhuni jotenkin paremmin. Mielenkiintoista tuo ajatusten vaihto eläinten kanssa. Itse olen yrittänyt sitä kissojeni kanssa, mutta en vielä osaa niin että ainakaan huomaisin sen kovinkaan toimivan. Varmaan tuokin aikanaan kehittyy kun harjoittelee. Kirjassa oli hauska tapaus kuvailtuna miehen ja kissan ajatusten vaihdosta :D Kyllä varmaan voi vaikuttaa tuo kykysi positiivisesti arkoihin eläimiin :)

      Poista
  2. Itse tuppaan määritellä familiaarin ennemminkin magian kanssa auttavaksi noidan "lemmikiksi". Esim. itselläni ei ole tällä hetkellä familiaaria, vaikka voimaeläimiä tiedänkin itseltäni kaksi. Voimaeläin taas on itselleni enemmänkin neuvonantaja, joka auttaa itsen kanssa, mutta ei puutu magiaan. Toki tää on vain oma määritelmäni, mutta omat voimaeläimeni pysyvät kaukana magiasta ja keskittyvät neuvomaan ja auttamaan muuten.

    Itselläni siis on kaksi voimaeläintä (ne tosin kertoivat, että niitä on 9, mutta vain kaksi ovat astuneet esiin. Susi ja ilves kulkevat arjessa mukana jatkuvasti ja siinä missä suden tunsin jo vuosia sitten ilves tuli yllätyksenä. Tunnistan kuitenkin itsessäni molempien ominaisuuksia.

    Muttajoo, kiitos todella mielenkiintoisesta jutusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo onkin hyvä tapa jotenkin määritellä ero familiarin ja voimaeläimen välillä, että voimaeläin ei varsinaisesti osallistu magiaan. Omat muistiinpanotkin ovat sen verran vajavaiset, että niissä on kuvattu oikeastaan samalla tavalla näitä kahta, vähän eri sanajärjestyksin. Eli voimaeläimet ovat pääasiassa apuna itsetutkiskelussa ja muissa itseen liittyvissä asioissa, sekä voivat antaa neuvoja ja varoituksia, olenko käsittänyt oikein.. Jotenkin näin erottelisin nuo tällä hetkellä. Sama laji voi varmaan olla sekä voimaeläin että familiari?

      Poista
    2. Mä en näe syytä, miksei sama laji voisi olla sekä voimaeläin että familiaari. Itselläni voimaeläimet tosiaan ovat enemmän neuvonantajia ja antavat varoituksia, neuvoja ja auttavat itsetutkiskelussa ja suojelevat. Ja tuohan se jotain turvallisuudentunnetta, kun tietää että mukana askeltaa koko ajan 9 eläinhenkeä (tai astraalieläintä), vaikka niistä kaksi onkin näyttäytyneet.

      Poista
  3. Minulla on myöskin ilves. Aloin huomaamaan tämän ilvesten esiintymisen mun elämässä vasta kun tutustuin luonnonuskontoihin. Usein postikorteissa mitkä mulle on lähetetty se postimerkki on ilves vaikka tulisi ihan eri ihmisiltä. Ja kun käytiin Korkeasaaressa koko perheellä oli samanlaiset laput (kuvassa oli joku saukko tai karhu) mutta mulla oli ilves. Toisella luokalla yhtäkkiä kesken äikän tunnin puhuttiin vaan ilveksistä. Tälläisiä pieniä juttuja mihin ei aluksi edes kiinnitiä huomiota.

    VastaaPoista