lauantai 31. elokuuta 2013

Ihana Suomen luonto

Tänään vietetään ensimmäistä virallista Suomen luonnon päivää <3. Hyvä päivä lähteä retkeilemään, patikoimaan, marjaan, sieneen, vesille, kalaan, muuten vaan metsään, kuvaamaan luontoa, tai mikä ketäkin huvittaa. Tässä hirvittävä kuva-sekametelisoppa satunnaisessa järjestyksessä kaikin puolin. Kuvat voi klikata suuremmiksi.

Myllykoski, Kuusamo lokakuu 2012

Myllykoski 10/2012

Myllykoski 10/2012

Kuukkeli, retkeilijän kaveri, Myllykoski 10/2012

Kuusamo, 2005

Kuusamo, 2005

Kuusamo 2005

Kuusamo, Pieni karhunkierros 2005

2005

Kuusamo 2005, Pieni karhunkierros

Jyrävä 2005, Kuusamo

Näkymä Rukalta, 2005

Mikko-kettu 10/2012, Kuusamon suurpetokeskus

Elvis(?) 10/2012 Kuusamon suurpetokeskus

Ensilumi 10/2012, Riisitunturi

Ensilumi 10/2012, Riisitunturi

Tunturilampi 10/2012, Riisitunturi

Ensilumi 10/2012, Riisitunturi

Kiutaköngäsreitti 9/2011

Kiutaköngäsreitti 9/2011

Pikkuköngäs 9/2011

Kiutaköngäs 9/2011

Kiutaköngäs 9/2011

Kiutaköngäs 9/2011

Kiutaköngäs 9/2011

Näkymä Kitkajärvelle 9/2011, Kuusamo

Ikaalinen, 2008

Ikaalinen2009

Korouoma, Posio 2010

Korouoma, Posio 2010

Korouoma 9/2010, Posio

Korouoman Pirunkirkko 2010, Posio



Pakurikääpä


Lempäälä 2011

Sudenmarja 8/2013, Ruona, Kuortane

Alajärvi 8/2013

Vilautteleva kelo, Salamajärven kansallispuisto 3/2013

Käpy jäässä, Koiravuoren seinämässä 3/2013

Käpytikan pajapuu, 3/2013, Salamajärven kansallispuisto

Iso Koirajärvi 3/2013, Salamajärven kansallispuisto

Pieni Koirajärvi 3/2013, Salamajärven kp

Routaa vai kuurankukkia? 11 tai 12/2012, Alajärvi

Erakon asumus, Pyhävuori 6/2013, Alajärvi

Pyhävuori 6/2013, Alajärvi

Öinen linturetki Kaartusjärven ympäri 6/2013, Alajärvi. p.s. nähtiin lepakoita:)


keskiviikko 28. elokuuta 2013

Muistelua ja odotusta

Ensi viikko onkin sitten opiskelua taas kansallispuistomaisemissa. Olemme kaksi kertaa vuodessa kansallispuistossa opiskelemassa mm. päiväretkeilyä, luontoa ja vuodenaikoja. Nyt vähän jännittää tuleva näyttö, jonka suoritan parin kanssaopiskelijan kanssa.. Jokatapauksessa monipuolinen, mukava ja raskas viikko edessä :) Tiedossa on ainakin tarpomista ja rämpimistä suolla, pirunpelloilla ja metsissä, ehkä jopa pienellä "vuorella". Loimulohen valmistamista (ja syömistä, nam) iltanuotiolla, puusaunaa, ja ehkä järvessä pulahtamista. Mukavaa iltaohjelmaa. Pimeneviä syysiltoja. Mielenkiintoisia suokasveja, lintuja ja ötököitä, niin ja hirvikärpäsiä, yhh!

Loimulohen loimutusta

Kansallispuistoviikot ovat mukavia siinäkin mielessä, että tulee turvallisessa ympäristössä ylitettyä itsensä ja hälvennettyä omia ennakkoluuloja ja pelkojaan. Minä olen esimerkiksi kävellyt suolla, ja pelkäsin aikaisemmin niitä todella paljon. Olen jopa käynyt yksin vapaaehtoisesti suolla kävelemässä, vaikka ei se mikään nautinto ollut, vaan aika kamalaa siinä mielessä, kun maa jalkojen alla "heiluu" eli joustaa liikaa, ja minua alkaa huimaamaan. Yksin ollessa pelkään, että uppoan sinne (vaikkakaan en kävellyt hirveän kostealla upottavalla suolla). Suossa on myös usein piilossa sammalen alla puoliksi lahonneita kaatuneita puita, ja ne hankaloittavat kulkemista ja tasapainon säilymistä entisestään. Mutta niin vain olen päässyt suurimmasta suopelostani eroon. Suon kasvillisuus on mielenkiintoista ja sudenkorentoja siellä on vaikka minkälaisia. Karpaloitakin sieltä löytyy :)
Sieniretkellä söin jopa sienimuhennosta, vaikka en sienistä pidäkään. Ennakkoluulot ja pelot sieniä kohtaan hälvenivät kuitenkin senverran, että tänä kesänä/syksynä poimin kantarelleja, ja söinkin niitä. Vielä olisi tarkoitus löytää suppiksia. Ehkä ensi vuonna laajennan sienituntemustani kahden lajin ulkopuolelle?
Olen myös kiertänyt yksin kuuden kilometrin merkityn reitin, joka kulki metsässä ja suolla, osittain kansallispuistossa ja osittain luonnonpuiston alueella. Yksin metsään meneminen oli yksi sellainen itsensä ylittämisen hetki, koska kyllähän metsäkin nielee ihmisen.

Leväkkö, Scheuchzeria palustris

Pieni Koirajärvi

Salamajärven kansallispuisto

Pieni Koirajärvi

Talviviikolla olen hälventänyt pelkojani käymällä avannossa, ja hiihtämällä ja lumikenkäilemällä järven jäällä (järvikin nielaisee ihmisen), ja on ollut jännää hiihtää pirunpellon yli. Myöskään eksymisen pelko ei enää ole niin suuri, joskaan ei vielä poistunutkaan.

Kirja-arvonnan voittaja ei ole ottanut yhteyttä, hänelle tiedoksi, että ainakaan ensiviikon aikana en pysty postittelemaan ylläolevasta syystä. Jos hän on unohtanut koko arvonnan, tai yhteydenottoa ei ensiviikon aikana kuulu, niin arvon kirjan uudelleen. Täytynee ehkä tulevissa arvonnoissa pyytää sähköpostiosoitteet heti arvontaan ilmoittautuessa.

Näihin tunnelmiin: hyvää alkanutta syksyä ja Mabonin odottelua kaikille.