Ihon ongelmien tasapainotusyrityksiä

Hei! Ei nyt tule usein kirjoiteltua blogia, koska aikani kuluu päivisin työssäoppimisessa vol. 2. Itsenäisyyspäivää tuli vietettyä luomuriisipuuroa keitellen ja syöden, ja katselemalla tv:stä itsenäisyyspäivän vastaanottoa. "Vuoden" olen vanhentunutkin tässä välissä :D

Mantelimaitoon tehty luomuriisipuuro

Näin talven tullen herkkä ihoni reagoi ilmojen kylmenemiseen ja kuivumiseen ikävällä tavalla kuivumalla entisestään, kutinalla ja ihottumalla. Nyt se on jotenkin ollut erityisen huonossa kunnossa, erityisesti päänahka, sormet ja kämmenselät osittain, ja sääret. Mitkään voiteet eivät ole auttaneet, ja ajattelin kokeilla vähän hellempiä menetelmiä nahkani iloksi ja parhaaksi.
Ensimmäisenä testaukseen meni luomulaatuinen kylmäpuristettu kookosöljy, mutta se ei toiminut toivomallani tavalla omaan ihooni. En sitten tiedä kosteuttiko liian syvältä, mutta pintakuiva iho tarvitsee kosteutta siihen ihon pintaankin.
Sain lahjaksi itsetehtyä pihkavoidetta, jota laitoin kuiviin ja haavaisiin kohtiin, mutta voiteesta tuli allegiareaktio, samoin kuin loppukesällä alkoi tulemaan itsetehdystä pihkaöljystäkin :( Ainut sama raaka-aine oli näissä pihka. Eli olen näköjään allerginen pihkalle tai sen kuumakäsittelylle, ja siitä syntyville yhdisteille. Tarkoittaa sitä, että testaan jossakin vaiheessa kävisikö pihka minulle kuumentamattomana, tai pelkästään ilman apuaineita (älkää vielä kysykö kuinka toteutan tämän).

Päänahkakin oli/on huonossa kunnossa. Pitkään käyttämäni Frantsilan shampoo ei enää pessyt hiuksiani puhtaiksi, vaan hiukset jäivät kamalan rasvaisen näköisiksi. Aluksi luulin, että käsivoiteet tarttuvat hiuksiini, kun ihon öljyämisen jälkeen kosken hiuksiini (huomaamatta). Kokeilin vaihtaa shampoon messuilta ostamaani palashampooseen. Minulla oli kahdenlaiset pienet shampoopalat; teepuu- ja kehäkukkapala. Kehäkukka oli aika ok, mutta hiukset jäivät aika raskaiksi. Teepuushampoopala sai hiukseni aivan kauheiksi, eikä minulla ollut kärsivällisyyttä odottaa monia pesuja, että palashampoot alkavat (jos alkavat) toimia hiuksiini.
Työssäoppimispaikkani ympäristön vaikutuksesta (ihanien tuotteiden äärellä päivät pitkät) kokeilin sitten ostaa sellaisen setin, missä oli pieniä tuubeja (Mádara) luonnonkosmetiikkaa: shampoo, hoitoaine, kosteusvoide, yövoide, vartalovoide, puhdistusmaito ja käsivoide. Hiustuotteet ja yövoide olivat oikein sopivia, muut ihan ok, kosteusvoiteet eivät oikein riittäneet iholleni, mutta ihan menettelivät kuitenkin. Etenkin kädet olivat niin huonossa kunnossa, etten pystynyt niihin hetkellisesti juuri mitään voiteita käyttämään.
Hiusten ja päänahan ongelmat lähivät parempaan suuntaan ostettuani testaukseen kotimaisen luonnonkosmetiikkamerkin EkoPharman lakka-tyrnishampoon, se on ihana! Pesee hiukset ja hiuspohjan puhtaaksi, ei kuivata, ja pitkästä aikaa hiukset pysyvät puhtaan näköisinä yön yli nukuttua. Toivotaan, että tilanne säilyy hyvänä.

Kenkkuileviin käsiini ostin kotimaisen Flow-kosmetiikan arganöljyä, sekä apteekin Locobase repair -voiteen, kun se ei sisällä hajusteita, väriaineita, eikä parabeeneja. Lisäksi voiteen luvattiin olevan erikoisvoide erittäin kuivalle iholle ja nopeuttavan ihon omaa korjausprosessia. Inci-listan ainekset eivät vielä ole minulle kovin tuttuja, joten en osaa sanoa sisällöstä, onko minkäverran ei-luonnollista sisältöä siinä. Voide on kuitenkin auttanut huippuhyvin, toivottavasti tämäkin tilanne jatkuu. Argan-öljyä käytän täsmätippoina kuivimpiin ihon kohtiin, käyvät myös hiuksille ja päänahalle.

Kasvojeni iho on reagoinut myös kehittämällä kutisevia ihottumalaikkuja muutamiin kohtiin epäsäännöllisen säännöllisesti. Tämän vuoksi meikkivoiteen sopivasti loppuessa vaihdoin tilalle saksalaista luonnonkosmetiikkaa Logonalta. Tässä sarjassa oli kalpealle iholleni sopivan vaaleansävyinen meikkivoide. Samalta merkiltä ostin ripsivärinkin, entisen ollessa aika kuollutta tavaraa (vaiko oikeinkin elossa, hyi). Se ei sotkeudu ihan hirveästi, niinkuin jotkut luonnonkosmetiikkaripsarit tekevät, mutta sadetta se ei kestä ainakaan. Kasvoille ostin vielä EkoPharman kasvoveden ja silmänympärysvoiteen. Nämä olleet vasta kovin hetken käytössä, joten vielä ei oikein osaa sanoa, millaisia ovat ja sopivatko iholleni. So far so good.

Syy miksi tästä asiasta kirjoittelen on, että ihmiset miettisivät mitä käyttämänsä tuotteet sisältävät. Tämä ei ole mikään maksettu mainos miltään taholta, vaan kerroin tuotteista, jos joku muu samanlaisten ongelmien kanssa tuskaileva saisi apua tai vinkkejä. Varmasti syömämme ravinto vaikuttaa ihon kuntoon, ja stressi ja moni muukin asia. Eli ihon huonon kunnon syy pitäisi (omani mukaan lukien) selvittää. Mutta kukapa näitä asioita lähtee selvittämään? Ei kunnallisella terveydenhoitopuolella kukaan. Itse täytyy ottaa asioista selvää, ja tehdä kokeiluja ja miettiä mistä iho-ongelmat voisivat johtua, ja kuinka kuormittaa kemiallisesti vähemmän muutenkin herkkää ihoa. Itselläni ravintoon on tullut lisättyä enemmän luomuaineksia. Muutoin yritän helpottaa ainakin oireita käyttämällä mieluiten luonnollisia voiteita, öljyjä, puhdistustuotteita ja meikkejä. Ihan alussa tällä tiellä vasta itse olen, mutta sentään edes siellä. Jos iho ei jatka paranemistaan, niin ehkä seuraava paikka on hyvä homeopaatti.

Mm. kotimaista luonnonkosmetiikkaa

Mukavaa Yulen/Joulun odotusta, pitäkää terveydestänne huolta :)

Uusia pakkoja

Yule tuli ajoissa tänä vuonna itsehankkimien uusien pakkojen myötä :D Nämä pakat on tilattu Adlibrikseltä, ja alunperin niitä oli kolme, mutta Black cats tarot lähti lahjaksi ennenkuin ehdin sitä kuvaamaan. Mustilla kisuilla oli musta kisukuvioinen satiinipussukka. Korttipussukat on tilattu samasta paikasta. Nämä on tulleet jo joku aika sitten, mutta en ole jaksanut kuvata niitä, koska taas aika kuluu työssäoppimassa päivisin.

Pakka 1. Wild Wood Tarot:

Ohjekirja ja korttipussi

Wild Wood tarotsetti sisältää pahvisen A5 kokoisen rasian, jossa on pakka ja pehmeäkantinen ohjekirja, 160 sivua. Kirja on englanninkielinen, ja siinä on mustavalkoiset kuvat korteista, kunkin kortin kuvaukset ja tulkinnat. Lisäksi on kuvaukset erilaista korttikuvioista, ja ohjeet, kuinka niitä tulkitaan. Muutama sivu on tilaa kirjoittaa omia tulkintoja. Lisäksi on kortit 78 kpl, suurehkoja kooltaan, mutta silti käteen sopivia. Pakassa on suuren arcanan kortit (22) ja pienen arcanan kortit (56). Pienen arcanan kortit on jaettu neljään osaan: nuolet, jouset, ruukut ja kivet. Näihin totuttelu vie aikansa.

Korttien kuvitusta

Pakka 2. Tarot of Pagan Cats:

Pussi, korttien takakannen kuvio, ohjeet ja korttikotelo

Nämäkin ovat suurehkot kortit (78), mutta kapeammat kuin Wild Woodit. Näiden mukana tuli vain pieni vihkonen, jossa pari korttikuviota ja yhden lauseen kuvaus kustakin pienen arcanan kortista, suuren arcanan korteista jopa kahden lauseen kuvaus, sekä käänteinen merkitys. Maat ovat pentaakkelit, maljat, miekat ja sauvat. Totuttelemista on tässäkin pakassa, mutta kissat <3

Korttien kuvitusta

Blogihistoriani ensimmäinen haaste

Korpien kuiske -blogin Saida viskasi minua haasteella. Tämä on ensimmäiseni tätä laatua, joten kokeillaan kuinka sujuu :D

Säännöt menee näin:

1. Jokaisen pitää kertoa 11 asiaa itsestään
2. Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen
3. Täytyy keksiä 11 uutta kysymystä
4. Täytyy valita 11 bloggaajaa
5. Täytyy kertoa kenet on haastanut
6. Ei takaisin haastamista

11 asiaa minusta:

1. Olen länsimaisessa horoskoopissa jousimies, kiinalaisessa lohikäärme (voit päätellä ikäni ;) ) eli molemmissa "epäeläin". (Miten niin lohikäärme ei ole eläin???)

2. Minulla on tällä hetkellä täysin luomu tukka, eli kokonaan oma väri.

3. Ensimmäiset tikku-ukko-piirustukseni, jotka muistan, olivat keijuja. Tikkuakkoja siipien kera.

4. Kun lapseni oli pieni (n. 2 v), huijasin häntä, että olen peikkoäiti, kun minulla oli usein tukka takussa. Hiukseni oli pitkät ja jätin ne usein kampaamatta ja laitoin takkutukan ponnarille. Kysyin lapseltani, että onko äiti peikkoäiti kun on niin takkuinen tukka, johon lapsi vastasi "joo!". Sitten kysyin, että jos minä olen peikkoäiti, niin missä minun häntäni on. Lapsi oli mietteliäs.. Kysyin onko häntä minun käsilaukussa, jolloin lapsen ilme kirkastui "ON!" Ja sitten naurettiin yhdessä <3  Lauloin lapselleni tuutulauluksi peikkoäidin kehtolaulua kun hän oli vauva.

3. Tykkään siis peikoista, olen tykännyt pienestä asti.

4. Olen laiska pitämään kotona järjestystä yllä. En saa aikaiseksi aloitettua, kun on niin pitkältä ajalta kaikkea turhaa roinaa kaapit täynnänsä. Yritän skarpata, ja haen inspiraatiota mm. kodin magiaa -kirjasta, (kunhan saan sen hommattua!). Muistakin kirjoista, mutta se aloittaminen, aaargh!

5. Haaveilen omasta koirasta, mutta en viitsi ottaa, kun meillä asuu niin ilkeä kissa :D Noo, ehkä kissa tottuisi, eikä se nyt niiiin ilkeä ole, mutta en ole vakuuttunut, että koira jaksaisi tuota katella.

6. Innostun helposti monenlaisista asioista.

7. Lempivärit kulkevat minulla kausittain. Nyt on menossa vihreä, petrooli, ruskea -värikausi.

8. Olen yhden lapsen pakanakummi(tus) <3

9. Minulla on vihreät silmät, joissa on keltaisia pilkkuja.

10. Voimaeläimistä mukanani lähimpänä kulkee tällä hetkellä ilves.

11. Näin lepakkoja luonnossa ensimmäisen kerran vasta tänä vuonna.

Minulta kysyttiin:

1. Kaunein ääni, jonka tiedät?

Noitarumpu tms. Myös yksi linnun laulu oli niin ihmeen kaunis, kun syyskuussa kuulin kansallispuistossa, että se oli varmasti yksi kauneimpia ääniä mitä olen kuullut. Sellainen jotenkin surullinen tosi korkea kaunis lauluääni. Päivälaulajalintu, harmi kun en tunnistanut lintua, eivätkä pari mukana ollutta kanssaopiskelijaakaan.

2. Missä uisit mieluiten?

Mieluiten puhdasvetisessä järvessä, ehkä tunturilammessa tai vuorella sijaitsevassa lammessa/järvessä.

3. Paras tee?

Maultaan eniten omaan makuun on mustaherukanlehtitee.

4. Mikä on vanhin omistamasi esine?

Lienee paapan vanha rullafilmikamera.

5. Minkä nimen antaisit koiralle, jos nyt sellaisen saisit? Miksi?

Pitäisi ensin vähän tutustua koiran luonteeseen, ja katsoa miltä nimeltä se näyttää. Mutta se voisi olla joku lappihenkinen nimi, tykkään niistä kovasti, mutta en osaa keksiä nyt mitään erityistä.

6. Minkä kirjan olet lukenut useimmin, uudestaan ja uudestaan?

En ole mitään kirjaa lukenut niin usein kuin Harry Pottereita. Olen ne lukenut itsekseni useaan kertaan, ja lapselleni monesti myös.

7. Mitä mieltä olit lihattomasta lokakuusta, ja söitkö lihaa lokakuussa?

En syö punaista lihaa, mutta kanaa ja kalaa kyllä nykyään. Söin näitä lokakuussakin, meni ihan ohi koko lihaton lokakuu, en muistanut koko asiaa. Syön kyllä usein kasvisruokaakin. Mutta ideana hyvä juttu, jos ihmiset välillä keventävät ruokavaliotaan, ja vielä jos ottavat selvää millä aineksilla korvata liha, että proteiinien saanti on turvattu. Ja jos vähän ruoka-asioita mietittyään siirtyisivät enemmän luomuun.

8. Millainen olisi unelmiesi seinäkello?

Kotimaista käsityötä, yksinkertainen ja suomalaisesta luonnonmateriaalista valmistettu, puusta tai pahkasta. Numerot olisi nätit polttokaiverrettuina.

9. Mikä on paras kirppislöytösi?

Kaikki halvat suolakivituikkulyhtyni. Tykkään myös kahdesta keskenään samantapaisesta poronsarvikyntteliköstäni kovin.

10. Mikä on ihanin tuoksu? Haluaisitko itse tuoksua siltä?

Pihka, haluaisin. Täytyy tehdä pihkaöljyä, kunhan saan aikaiseksi.

11. Jos sinun pitäisi asua samassa paikassa kuolemaasi asti, mikä se paikka olisi?

Kuusamo.

Minä kysyn:

1. Mikä eläin tuntuu sinulle läheisimmältä tällä hetkellä?
2. Mistä saat voimaa elämääsi?
3. Mitä täytteitä haluaisit voileipäkakkuusi?
4. Käytätkö luomutuotteita?
5. Kärsitkö jostakin fobiasta?
6. Teetkö itse usein ruokaa, vai ostatko valmiita eineksiä?
7. Minkä uuden taidon/asian haluaisit oppia?
8. Minkä aihepiirin blogeja luet mieluiten?
9. Harrastatko käsitöitä/kädentaitoja?
10. Mielenkiintoisin paikat Suomessa? Joko sellainen missä olet käynyt tai sellainen minne haluaisit.
11. Montako tähtikuviota tunnistat taivaalta ilman apuvälineitä?

Haastan seuraavat:

theveeera
Kohta on jo aamu
valitettavasti muut blogit, jotka ajattelin haastaa, oli jo haastettu, joten sen verran oiotaan sääntöjä, että tästä saa kopioida haasteen, jos haluaa sen tehdä.

Turmaliiniarvonnan voittaja

Olen vielä reissussa, joten toivottavasti postaus onnistuu näin puhelimellakin.. Sitä vaan tulin kertomaan, että kaikki 8 turmaliiniarvontaan osallistunutta voittivat :) Onnea! Jättämällä sähköpostiosoitteesi tähän kommentteihin vastaan ja pystyn laittamaan kivet liikenteeseen. Jos et halua jättää sähköpostiosoitetta kaikkien nähtäville, voit ottaa yhteyttä myös minun sähköpostiin talviorvokki@gmail.com

Hyvää alkanutta vuotta!

Edit (12.11.) Kaikki, jotka ovat ottaneet yhteyttä sähköpostitse, voivat alkaa odottelemaan lähipäivinä postiluukun/-laatikon kolahdusta :) Ilmeisesti yksi yhteydenotto puuttuu, lähetän paketin hänelle sitten myöhemmin, jos hän haluaa. Toivottavasti kivet pysyvät ehjinä postin käsittelyssä, vaikka koitin paketoida hyvin.

Usko suureen kurpitsaan...

...se kannattaa.

Kurpitsasosekeitto

Uuniomena taateli-mantelirouhe-hunaja-täytteellä

Hyviä tulevia uusia asioita itse kullekin <3

Tunnelmallista Samhainia /Kekriä /Halloweenia.

Kivien kanssa jatkoilla

Koulun kiviviikolla kävimme tutustumassa Oravaisten kivipuistoon. Puistossa oli ringissä isoja kivilohkareita nimikyltteineen. Nätti paikka meren rannalla, ja erikoisia kiviä. Luvassa enemmän kuvia kuin kerrottavaa, koska kivet.

Oravaisten kivipuisto

Kivipuisto

Konglomeraatti (Kemi)

Fuksiittikvartsiitti (Sodankylä)

Kvartsiitti, jossa aallonmerkkejä (Sodankylä)

Pallograniitti (Kuru)

Kalkkigneissi

Tein uuden reissun kivilouhokselle, koska yksi kaverini halusi käydä myös louhoksella. Keräilin mustia turmaliineja ja kvartseja. Kyseessä on Kuortaneen Kaatialan louhos, jonka jätekivikasoista yritimme löytää mieluisia kiviä. Korukiviharrastajat ja muut kivien kerääjät ovat vuosien aikana keränneet kasoista kaikki erikoisimmat kivet. Kaatialassa louhostoiminta on lopetettu kauan sitten, mutta nyt sen sulkemista yleisöltä suunnitellaan. En tiedä alkaako louhostoiminta uudelleen. Tässä vielä kuvia louhokselta:

Kaatialan louhos

Kaatialan louhos

Jätekivikasoja

Hiipuva nuotio

Leka

Lekaa käyttäessä täytyy muistaa suojalasit, oli ne meilläkin käytössä, vaikka kuvaa niistä ei tullutkaan. Emme kyllä paljoa lekaa käyttäneet. Itse koitin yhtä kivenlohkaretta pilkkoa, kun siinä oli kolme turmaliinisauvaa, mutta pikku palasiksihan se turmaliini hajosi noin järeällä vehkeellä.

Mustia turmaliineja lohkareessa

Näin isoa lohkaretta en edes harkinnut alkaa moukaroimaan lekalla. Se sai jäädä rauhassa paikoilleen, vaikka olisikin ollut nätti puutarhassa tai ovenpielessä. Mukaan lähti tällä kerralla vähäinen määrä pikkunaperoita mustaa turmaliinia,  kvartsia ja savukvartsia, yksi vähän suurempi savukvartsi.

Kivet puolikkaan kokoisella käsipyyhkeellä

Aika hailakoita savukvartseja. Yksi pikkunapero on kunnolla tumma palanen. Tämä oli aika pikainen reissu (no, muutaman tunnin mittainen.. se on pikainen, louhoksella voisi helposti olla koko päivän!), ja itse keskityin ylläpitämään nuotiota enemmän kuin keräämään kiviä.

Turmaliineja

Kvartseja

Tähän loppuun vielä muistutus arvonnasta, jossa arvon kotimaisia itsekerättyjä mustia turmaliineja ja joitakin kvartseja. Kannattaa osallistua, vielä ehtii! Klik.

Noituuden opiskelun avuksi

Monella aloittelevalla noituuden ja magian harjoittajalla pulmana on, että mistä löytää hyvän opettajan. Opettajan sanotaan ilmaantuvan oppilaan ollessa valmis, mutta asioihin pystyy itsekin vaikuttamaan, jos ei halua tai jaksa jäädä odottelemaan opettajan ilmaantumista, tai jos ei etsinnöistä huolimatta ole onnistunut itselleen opettajaa löytämään. Eikä tämä ole pelkästään aloittelevan noidan /noituudesta kiinnostuneen ongelma. Onnekseni satuin törmäämään Metsän tyttären blogissa mielenkiintoisen kirjasarjan esittelyyn. Olen tästä jossakin aikaisemmassa postauksessani maininnutkin, ja kyseessä on siis Christopher Penczakin kuusiosainen kirjasarja Temple of Witchcraft. Kirjasarja on englanninkielinen, ja kirjat ovat hyvän kokoisia, ei mitään ohuita lämysköitä. Olen oppinut saman asian kirjojen suhteen kuin Metsän tytär Tuulikkikin, eli haluamansa kirja kannattaa ostaa silloin kun se on vielä saatavilla. Voi miten monesti olen vetkutellut jonkin tietyn kirjan oston suhteen huomatakseni, että kun vihdoin olisin sitä ostamassa, niin painos on loppuunmyyty, lisää ei ole tulossa, ja kirjaa on hankala löytää mistään käytettynä. Ja jos löytää, niin käytetty kirja maksaa monin verroin enemmän, kuin mitä se maksoi silloin uutena. Joten kantapään kautta opittu vinkki: ostakaa haluamanne kirja heti, jos rahatilanne sen sallii. Niin ja jos ylipäätään pidätte kirjoista. Kaikkihan eivät halua omistaa kirjoja, vaan tyytyvät lainaamaan kirjastosta, mikä ei ole ollenkaan huono vaihtoehto. Kaikkia kirjoja ei kuitenkaan välttämättä ole kirjastossa saatavilla, ja itse tykkään tarpeen tullen, kun tietty kirja on käsillä silloin kun sitä tarvitsen.

Temple of Witchcraft

En nyt käy esittelemään kirjoja sen tarkemmin, koska esittelyt niistä löytyy tuolta mainitsemani linkin takaa. Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa tähän kirjasarjaan, jos kaipaa opettajaa noitaopintoihin, ja jos englanninkieli sujuu. Itse olen vasta ihan ensimmäisessä kirjassa menossa, ja jumissa ensimmäisistä harjoituksista niissä, joihin tarvitaan kaveri. Kyllä minulla periaatteessa olisi kourallinen kavereita, jotka voisivat auttaa näissä harjoituksissa, mutta aina on joku este ollut. Yleensä aikaa ei ole riitävästi kun nähdään, joidenkin kanssa nähdään tosi harvoin, ja joskus ei ole rauhallista hetkeä (pienet lapset). Näin olen siis jäänyt hieman jumiin, mutta olen lukenut kirjaa siitä kuitenkin eteenpäinkin. Nuo ensimmäiset tehtävät ovat energiankäsittelyharjoituksia. Ensimmäisessä kirjassa ainakin on suositus, että kirjan tietojen ja taitojen omaksuminen kestäisi vuoden ja päivän, mutta en tiedä tuleeko tämä aikataulu pitämään omalla kohdallani. Ehkä hiljaa hyvä tulee? Vuoden ja päivän opiskelun päätteeksi initioidaan (vihitään) seuraavalle tasolle (1. taso: noita --> toinen taso: papitar/pappi --> kolmas taso: ylipapitar/ylipappi). Koko kirjasarjan tiedot ja taidot omaksuttua, sitä on sitten ylipapitar (/ylipappi). Kuulostaa vielä kaukaiselta omalla kohdallani, mutta ei ollenkaan mahdottomalta, eikä toivottomalta.

Ensimmäinen kirja: the inner temple of witchcraft

Tämän postauksen idea tuli siitä, kun tänään saapuivat kolme viimeistä osaa omaan sarjaani <3. Nyt ne on kaikki omassa hyllyssä käytettävissäni silloin kun itselleni sopii. Ja jos tätä lukee joku joka on näistä asioista kiinnostunut, eikä ole vielä nähnyt kyseisiä kirjaesittelyitä. On näitä kirjoja vilahdellut muissakin tätä aihepiiriä käsittelevissä blogeissa. Itse tilasin nämä Adlibrikseltä, nämä on sielä suht. edullisia (hintahaarukka hieman yli kympistä reiluun kahteen kymppiin). Kirjat ovat siis hieman eri hintaisia kaikki. Kolme viimeistä osaa maksoi posteineen kaikkineen ~50 €. Hyviä opintoja magian ja noituuden parissa :)

Käsin kohokuvioitua nahkaa

No niin, kurssi on tältä erää saatu päätökseen. Kurssi oli viikonlopun kestävä, yhteensä 16 tuntia, joista missasin 1,5 h hitaan aamun vuoksi. Perjantaina käytiin tekniikka ja työvaiheet teoriassa läpi, saatiin työkalut, joilla teimme pieniä kokeiluja millaista jälkeä mikäkin tekee. Lauantaina ja sunnuntaina tehtiin sitten tuotteita, kuka mitäkin. Itselläni ei ollut selkeää suunnitelmaa, enkä halunnut mitään nahkapussukkaa, tai koteloa vaikkapa kameralle, niin tein sitten vaan pieniä kokeiluja.

Nahaksi tälle tekniikalle käy vain kasviparkittu nahka, jota ei ole esim. rasvattu tai muutoin käsitelty. Se on käytännössä aina sitä luonnonväristä nahkaa, joka ei ole suurin lempivärini, mutta nahkaa voi jälkeenpäin halutessaan värjätä, mutta en nyt muista millä väreillä. Myös rasvaaminen hieman tummentaa nahan väriä. Työ aloitettiin valitsemalla kuvio, päättämällä mitä haluaa tehdä (esim. kamerakotelo) ja leikkaamalla sopivan kokoinen nahan pala. Kuvio piirrettiin tukevalle kalvolle ääriviivapiirroksena, ja jäljennettiin jäljennystyökalun avulla pinnasta kostutetulle nahalle. Tämän jälkeen kuvio aukileikattiin, eli viillettiin terätyökalulla.

Aukileikattu kuvio

Sitten kuviota alettiin työstämään erilaisin työkalupäin puuvasaralla paukutellen. Nahka kostutettiin pinnasta (ei uppokasteltu), annettiin kuivahtaa hetkisen kunnes pinta näytti kuivalta, ja aloitettiin naputtelu. Alustana täytyy olla kova kiillottamaton kivilaatta (graniitti hyvä), kuvan sisustuslaatta on melko ohut, mutta säilyi ehjänä. Tässä kuvia eri työvaiheista ja osa valmistuikin:

Kuviota on alettu työstämään

Lehti on saanut vähän lisää ulottuvuutta

Taustan naputtelua

Valmiit työt. Tein tuosta kolmoiskuustakin vaikka se oli vaan ruma testipala

Reunojen viimeistelyä vailla

Tulevat kirjanmerkit

Puolivalmiita

Alimmassa kuvassa keskeneräisiä. Kotona on erilaiset valaistukset kuin kurssipaikalla, siksi sävyerot eri kuvissa. Noista parista lärpäkkeestä ajattelin tehdä kirjanmerkit, mutta nahkaa täytyy ensin ohentaa nurjalta puolelta. Reijällisistä saattaa tulla avaimenperiä tai.. jotain. Katsotaan mitä keksin. Kurssi oli mielenkiintoinen ja tekniikka suht. yksinkertainen. Suosittelen, jos tarjoutuu mahdollisuus tällaiselle kurssille ja jos kädentaidot kiinnostavat. 

Kädentaitoja viikonloppukurssilla

Käykäähän kurkkaamassa Myrikan luutakomeron arvonta, mukavia palkintoja tarjolla. :)

Olen viikonloppukurssilla, ja ajattelin laittaa pari kuvaa työvaiheista, mutta valmiista tekeleistä vasta tuonnempana.. Kyseessä on kasviparkitun nahan kohokuviointi. Mielenkiintoista ja mukavaa!

Työvälineitä

Terien kokeiluja. Löydätkö Pringles-ukon naaman? Haha :D

Tämä on aika sympaattinen

Luovuus pääsi lapasesta valloilleen

Ensimmäinen harjoitelma muotoutumassa

Kivien kanssa kivessä

Lupailin juttua kivistä opiskeltuani niitä viikon verran aika intensiivisesti. Silti en oikein tiedä mitä jäi mieleen viikosta, vai jäikö juuri mitään.. No, toki jäi moniakin asioita, mutta käsittelimme myös maaperä- ja pohjavesiasioita, ja viikko sisälsi melkoisen paljon autossa istumista reissatessamme hiekkamontuille, kivilouhoksille, kivinäyttelyihin ym. En nyt lähde tässä kertomaan jääkausien vaikutuksista kallioperäämme, enkä esittelemään monia kivilajeja, koska en tunnista kovin monia. Joitakin kuitenkin. Tässä yleiskuvaa kiviviikolla keräämistäni kivistä:

Kiviviikon löydöt

Saimme kerätä sellaisia kiviä kuin halusimme, ja tuossa on itseäni kiinnostaneet. Tai pieni osa niistä :D Lähes kaikki kivet kiinnostivat, mutta nuo raahasin mukanani opiskelupaikkakunnalta kotipuoleen. Maalatut litteät kivet ovat jotakin liusketta, tein ne viikon päätteeksi kivitöinä, eli pentaakkeli ja kolmoiskuualusta. Ylivoimaisesti eniten keräsin turmaliineja (kuvassa mustat kivet), koska ihania kiviä oli niin paljon, että oli pakko tehdä joku rajaus mitä kerää. Myös kvartseja keräsin jonkinverran, eli lähinnä savukvartsia löytyi. Muutama on aavistuksen vaaleanpunaiseen taittava, eli ovat vaaleita ruusukvartseja. Yksi on tuollainen tavallinen vaalea kvartsi. Savukvartseja löytyi vaaleanruskeasta tummanruskeaan, lähes mustanruskeaan. Osa oli raitaista kvartsia. Alla olevassa kuvassa kvartseja alaosassa ja vasemmalla ja keskivaiheilla olevat tummat ja vaaleanruskeat kivet. Kvartsit ovat siis tuollaisia kirkkaita kiviä, vai miten niitä kuvailisi.. 

Mm. savukvartseja

Luonnolliset savukvartsit ovat hyvässä sopusoinnussa maan perusenergian kanssa. Niitä käytetään usein alaruumiin vaivoissa. Savukvartsin läsnäolosta hyötyvät sukupuolielimet, lihaskudos, sydän ja hermosto. Savukvartsin yhteys maahan kohottaa ymmärrystä luonnosta ja huolta ympäristöstä. Savukvartsi eroaa monista muista kivistä kyvyllään neutraloida kielteisiä voimia. Se on passiivinen muutoksen keino, käyttökelpoinen kun varovaisuus on tarpeen tai tarvitaan vähittäistä muutosta. Savukvartsia käytetään paljon ennustamiseen, ja se sopii kaikille eläinradan merkeille. 

Varoituksen sana valitessa savukvartsia: sen tumma väri aiheutuu epäpuhtauksista, tavallisesti hiilestä, raudasta tai titaanista. Joidenkin savukvartsien väri johtuu kuitenkin kiteen sisällä olevista vähäisistä määristä hajoavaa radiumia. Tämän heikon luonnollisen säteilyn vuoksi savukvartsi on hyvä säteilyperäisistä sairauksista kärsiville ihmisille, tai sellaisille, jotka saavat kemoterapiaa. Jotkin näistä kivistä, vaikka eivät olekaan terveydelle vaarallisia, ovat kuitenkin vahvasti säteilytettyjä, minkä vuoksi niiden parantavat ominaisuudet eroavat useimmista savukvartsikivistä. On paras välttää näitä vahvasti säteilytettyjä kiteitä. Useimmat jalokivi- ja koruliikkeet eivät myy niitä, ja useimmat jalokiviasiantuntijat neuvovat olemaan käyttämättä niitä parannusasetelmissa. 

Teksti savukvartsista kirjasta Kivien magiaa. Olisipa hauska tietää kuinka tuollaisen säteilyttyneen kiteen tunnistaa ei-säteilyttyneestä o.O

Mm. ruusukvarteja, savukvartseja, kärnäiitti

Yllä olevassa kuvassa keskellä kolme ruusukvartsikidettä ja yksi valkoinen kvartsi, alla savukvartseja. Ylin punertava suuri sydämen muotoinen kivi on aika jännä, luultavasti kärnäiitti (impaktiitti). Wikipedia kertoo siitä näin: "Kärnäiitti on impaktilaavaa, joka on syntynyt nopeasti törmäyskohdan sulaneesta kallioperästä, graniitista ja gneissistä. Sulaan on sekoittunut muita sulamatta jääneitä kivenpalasia ja mineraalisiruja, pääasiassa kvartsia. Kärnäiitti sisältää myös hieman törmänneen kappaleen aineksia, esimerkiksi iridiumia.

Kärnäiitti muistuttaa hyvin paljon laavakiveä. Kiven murtopinta on sinisen musta ja rapautumispinta on harmaa. Rantakivikosta löydetyssä kärnäiitissä on ohut, ruskean musta rautapitoinen pinta ja pinnassa on myös kivelle tyypillisiä aallokon kuluttamia pieniä koloja." 

Kärnäiittiä syntyi siis meteoriitin iskeytyessä muinoin Lappajärven kohdalle, ja törmäyksen vuoksi kivimassat maassa sulivat ja sekoittuivat. Eihän tuo möhkäle ole ruskean musta, mutta pinnan väriin on vaikuttanut maaperässä oleva rauta, joka hapettuessaan saa kivien pinnalle aikaiseksi punertavan tai punaruskean värin. En raaski hioa tai hajottaa kiveä katsoakseni pintaa syvemmälle. Kärnäiitistä valmistetaan vain vähäisessä määrin mitään, lähinnä koruja ja koriste-esineitä. Omasta mielestäni tuollainen muinoin sulanut ja uudelleenkasautunut kiviaines pinnan koloineen on itsessään niin kaunis, ettei sille tarvitse tehdä mitään. Pintakin on kiiltävä, ihan kuin olisi lakattu.

Kärnäiitti, vähän kuin matelijan pää

Mustia turmaliineja Kuortaneen Kaatialan louhokselta

Tällaisen kasan keräsin siis turmaliineja, löytyi vain mustia, vaikka kyseisestä louhoksesta onkin löydetty punaista (rubelliitti) ja vihreää (verdeliitti) turmaliinia, jotka ovat jalokivilaatua. Tuo musta (schörl) on kaikkein yleisintä turmaliinia. Kivien magiaa -kirjassa kerrotaan mustan turmaliinin eroavan suuresti muista mustista kivistä siinä, että se ei ime kielteistä energiaa, vaan hylkii sitä. Mustaa turmaliinia suositellaan käytettäväksi (vaikka koruissa tms.), kun tuntee olevansa kielteisyyden ympäröimä. Se on arvokas kivi kriiseissä ja äärimmäisen stressaavissa tilanteissa (ilmankos rohmusin sitä puoli pussillista!). Musta turmaliini auttaa myös puolustautumaan heikentäviä sairauksia vastaan, ja se sopii myös ihmisille, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt.

Turmaliininaperoita

Turmaliineja

Turmaliini

Ylläolevia kiviä ei ole itse louhittu tai kerätty muuta kuin Alajärven tulivuorikeskuksen hyllyltä kassan kautta kotiin :D Siinä on akaattilevy, sitriini (ylin keltainen), kaksi meripihkaa (keltaiset kaksoset), lumihiutaleobsidiaani (tumma täplikäs hiottu keskellä), tulivuoren laavaa Islannista 2 kpl (mustat rosoiset möhkäleet alinna) ja koproliitti (oikella ruosteen ruskea muinaiskilpikonnan näköinen). Tuota ylinnä vasemmalla olevaa neliötä en nyt yhtäkkiä muistakaan, vaikka ajattelin sen olevan niin tuttu, ettei nimeä tarvitse edes kirjoittaa muistiin. Joku jaspis? Muistelen, että olisi valtamerijaspis, mutta en ole varma sekoitanko nyt johonkin muuhun.. Tulivuorikeskus oli mielenkiintoinen, kävimme siellä tulivuorenpurkaus- ja maanjäristyssimulaattoreissa. Tai tulivuorenpurkauksessa tuli savua, valoja ja äänitettyä tulivuorenpurkauksen ääntä, mutta maanjäristyssimulaattorissa oli järisevä "huone", joka järisi kyllä niin voimakkaasti (richterin asteikolla 5), että täytyi ottaa vähän seinästä tukea. Kiviä oli näytillä ja myynnissä. 

Akaattigeodijättiläinen

Yllä oleva yli puolimetrinen akaattigeodi ei valitettavasti pääse kuvassa oikeuksiinsa. Tulivuorikeskuksesta tämäkin löytyy.

Suuri savukvartsilohkare

Fossiloitunutta puuta, tulivuorikeskus

Sitten siihen arvontaan: ilmoita kommenttikenttään halustasi osallistua arvontaan, ilmoita myös nimesi tai nimimerkkisi. Arvon samhainina /halloweenina x-määrän turmaliineja ja savukvartseja. Yhteystietojesi lähettäminen ja voittajan seuraaminen omalla vastuullasi, eli jos voittaja ei ilmoittaudu, arvotaan kivet uudelleen, sanotaanko että viikko olisi aikaa ottaa minuun yhteyttä arvonnan päätyttyä. Arvontaonnea :)